BEN'S DIAPERS

Tuulessa ja tuiskussa

Kitarapopin pikku pyhiinvaeltajien taival etenee yhä varmemmin askelin kohti asioiden ydintä.

Ben's Diapers on terveellinen esimerkki bändistä, joka soittaa oikeista syistä. Rockin, power popin ja kantrivaikutteiden kolmiossa häärivä, indie-yhtiöille levyttävä bändi ei kerta kaikkiaan voi myydä paljon levyjä Suomessa. Moinen ei kuitenkaan hetkauta tätä turkulaisviisikkoa. Ben's Diapers tekee ihan mitä haluaa ihan omaan tahtiinsa, ja maanläheisen popin ystävät kautta maapallon tietävät jäljen olevan hyvää. Nyt on kolmannen albumin vuoro.

Laulaja-kitaristi-säveltäjä Jaakko Söderström kertoo, että Little Pilgrimsin valmistelu alkoi heti kun edellinen levy Laughter Tracks (2003) oli saatu pois alta. Äänitykset hoidettiin kaksilla sessioilla, joista ensimmäinen oli heinäkuussa ja toinen marraskuussa 2004.

- Uusia biisejä rustailtiin ajan kanssa pikkuhiljaa. Mä en ainakaan ajatellut siinä vaiheessa, että tässä nyt tehdään uutta levyä, vaan ne oli yksittäisiä kappaleita, joita syntyi. Vaikkakin niistä syntyi ainakin omasta mielestäni ihan mukava kokonaisuus.

Little Pilgrims on Ben's Diapersin kolmas ja samalla tasapainoisin albumi. Bändi tuntuu olevan yhä paremmin selvillä siitä, mikä sen "oma juttu" on, ja se juttu on yhä paremmin hallussa. Rumpali ja sanoittaja Mikko Lappalainen on samaa mieltä ja lisää, että Ben's Diapers on itsetunnoltaan terveempi ja myös itsevarmempi kuin aikaisemmin.

- Se meidän juttu on tehdä melodisia biisejä ja sovitella niitä vapaasti omien mieltymysten mukaisesti siellä jossain rokkaavamman power popin ja kantriballadi-osaston välimaastossa.

- Lauluista tulee omanlaisiaan juuri sen takia, että mulla ei ole ylipäätäänkään kiinnostusta yrittää tehdä mitään muuta kun osaan, Jaakko tiivistää. - Mä teen sellaista musiikkia kun osaan ja Mikko sellaisia sanoituksia kuin haluaa.

Kuinka lauluja kirjoitetaan?

Mikko kirjoittaa maanläheisen romanttisia tekstejä elämästä ja arkisista tilanteista, mutta turvautuu mieluummin suuriin tunteisiin ja pop-tekstien perinteisiin kuin vaikkapa putromaiseen tarkastelevaan analyyttisyyteen.

- Tekstien asenne ja tyyli on entisellään, sillä mihinkäs sitä ihminen elämänkatsomustaan muuttamaan?, Mikko heittäytyy retoriseksi. - Tällä levyllä lienee hiukan enemmän sellaisia "pastissiharjoituksia", kuten itse niitä kutsun. Kokeilin leikkiä perinteisillä jenkkirock/kantri-muoteilla, eli tehdä esimerkiksi "tielaulun" - tosin yritin saada Road Songsiin vähän poikkeuksellista näkökulmaa, tiedä sitten onnistuinko. Siellä on myös se klassinen "broken heart" -biisi. Beautiful People on sitten "vanhat nuoruusajan kaverit tapaa baarissa" -henkinen tilitys.

Mutta kenestä surullinen The Day Talent Died kertoo?
- Mä ajattelin, että en kerro sitä kenellekään bändin ulkopuolella, että se tarina jäisi meille henkilökohtaiseksi ja muille hiukan epäselväksi. Mutta kai se lienee melko helposti tulkittavissa, että se kertoo lahjakkaan ja hyvän ystävän poismenosta. Tuollaiset biisit saattavat usein kääntyä siirappisiksi ja korneiksi, mutta halusin kuitenkin käsitellä asiaa omalla tavallani, syteen tai saveen.

Ben's Diapers on muuttunut sitten edellisen levynsä. Vielä vuoden Laughter Tracks -levyllä soittanut kitaristi Panu Jaakkola on jättänyt yhtyeen, ja nipin napin kakkosalbumille mukaan ehtinyt akustis-kitaristi Harri "Huuki" Huuhtanen on Little Pilgrimsillä oleellinen osa bändiä. Jaakko Söderström pohtii, että tokihan muutokset toivat mukanaan kaikenlaista.

- Keikkareissuilla tai muilla retkillä ei ole enää nykyään hetkenkään rauhaa, kun Huuki selittää jostain olemattomasta asiasta loputtomiin. No, lisäksi Huuki toi lauluvoimaa. Aika paljon se rakentelee noita stemmoja ja sen sellaisia. Studiossa se on kuin kotonaan ja jaksaa väsätä ja keksiä kaikenlaista, mikä on tietysti mahtava asia. Se ei ole koskaan tyytyväinen ekoihin ottoihin vaan aina tarvitaan toinen tai kolmas... Se on kai hyvä asia? Kaiken kaikkiaan ainakin mulle tuli sellainen olo, että kun Huuki tuli mukaan, alkoi tapahtua. Vaikka ei kai tässä nyt ole tapahtunut sen enempää kuin ennenkään.

Cartoon Treessä ja Aknestik-mies Jukka Takalon bändissä soittava Huuhtanen nikkaroi myös biisejä, mutta toistaiseksi Ben's Diapers on pitäytynyt tutussa Söderström/Lappalainen -krediittikaavassaan.

- Saihan se tehdä jo yhden kertosäkeen Little Pilgrimsille. Ehkä seuraavalla levyllä kuullaan kertosäkeen lisäksi myös Huukin tekemä c-osa.
- Vakavasti puhuen bändin työnjako muuttuu heti kun Huuki suostuu kirjoittamaan biisejä Cartoon Treen lisäksi myös meille. Olisihan se hienoa, jos joku muukin tekisi biisejä. Alkaa jo omat kyllästyttää.

Elämäntaival on pyhiinvaellus

Mikko Lappalainen on ollut myös Boomhauerin rumpali jo muutaman vuoden ajan. Se ei ole vähentänyt melkein kymmenen Ben's Diapersissa soitetun vuoden merkitystä miehen elämässä, päin vastoin. Bändi saattaa olla peräti entistäkin rakkaampi.

- Diapersissa olen toinen biisintekijä ja väittäisin, että mulla on aika paljon sananvaltaa siihen, mitä tehdään ja miten. Boomhauerissa olen rumpali, ja se on Sakun (laulaja-kitaristi Krappala) bändi. Molemmissa bändeissä on kiva soittaa. Diapersin kanssa on mahtava tehdä levyjä ja Boomhauerin kanssa on paljon keikkoja, mikä on kivaa. Ajankäytöllisestikin molempia on pystynyt tekemään. Tosin eräällä meillä kotona voisi olla tähän jotain sanottavaa...

Ben's Diapersin Celebrate the Cliché -debyytin nimi oli bändin filosofian tuntien hyvinkin osuva, mutta Laughter Tracksin nimelle joutui aikanaan pyytämään lisäselvitystä. Näin käy nytkin, sillä edes Jaakko Söderström ei käsitä, miksi uuden levyn nimi on mikä on.

- Jos tsekkaatte sanakirjasta, mitä "pilgrim" tarkoittaa, niin se antaa useampiakin merkityksiä, Mikko pohjustaa. - Ne tärkeimmät lienevät "pyhiinvaeltaja" ja "matkamies, vaeltaja". Eli tuon jälkimmäisen merkityksen mukaan me ollaan pikku matkamiehiä omalla elämäntaipaleellamme ja bändinä kuljetaan tuulessa ja tuiskussa ja ihmetellään. Ja pyhiinvaeltajakin ollaan, erityisesti toukokuussa kun lähdemme Liverpooliin Beatlesin synnyinsijoille soittamaan. Tulossa on jopa keikka Cavern-klubilla. Se ei kyllä ole se legendaarinen Cavern, kun se on kuulemma purettu, mutta melkoisesta pyhiinvaelluksesta on kuitenkin kyse!

Ben's Diapers on lähdössä Liverpooliin soittaakseen kaksi keikkaa International Pop Overthrow -festivaalilla. Se on power pop -katselmus, jota on järjestetty eri puolilla Yhdysvaltoja jo vuosia. Nyt festivaali levittäytyy Eurooppaan. Ben's Diapers soitti Los Angelesin IPO:ssa jo vuonna 1999, samalla kun levytti enkelkaupungissa ensimmäistä pitkäsoittoaan.

- Sen ekan IPO-reissun jälkeenhän mä vannoin, etten enää koskaan lähde ulkomaanreissuun noiden idioottien kanssa, Mikko tilittää. - Mutta aika kultaa muistot ja vannomatta paras, eli taas mennään!

Ari Väntänen