CHEERLEADERS UNITED & PLASTIC PASSION

Kouvolan dramaturgihuutosakki pyöräytti esikoisensa traumaattisissa mutta puhdistavissa tunnelmissa.

- Alunperin mun ja kitaristi-säveltäjä Petteri Rautiaisen ideana oli perustaa melodista rockia Posies / Hoodoo Gurus -tyyliin veivaava power pop -combo, laulaja Timo Ranta kertoo. - Vähitellen me kuitenkin ajauduttiin dramaattisempaan suuntaan.

Cheerleaders Unitedin tyylilliset palaset loksahtelivat nykyisille paikoilleen marraskuussa ilmestynyttä debyyttialbumia tehtäessä. Heartbreak Satellitesista valmistui melodramaattinen pop-levy, joka viehättää yhtä paljon kokonaisuutena kuin yksittäisinä iskusävelminä.

- Loppumetreillä tehtiin tietynlaisia biisejä, jotka muuttivat levyn yleisilmettä dramaattisemmaksi. Me haluttiin säilyttää tietty jännite. Hyviäkin pop-biisejä putosi pois, kun ne eivät istuneet kokonaisuuteen.

Ranta kuvailee levyn tekemistä traumaattiseksi mutta puhdistavaksi kokemukseksi.
- Jätkät seisoivat välillä varttitunnin pakkasessa, etteivät olisi vetäneet ketään turpaan. Sellaista kankkusta ja nousuhumalaa se oli koko ajan. Mutta nehän on ne parhaat fiilikset luomiseen. Sellainen kaaos sopii meille hyvin.

- Red House -studio oli loistava paikka. Soundista tuli luonnollinen ja puhtaan avara ihan automaattisesti. Äänittäjäguru Venhon piikkiin menee paljon levyn onnistumisesta. Lappalaisen Mikko oli meidän spiritual leader. Se ei "tuottanut", vaan heitteli mielipiteitä ja vittuili. Eli sopi sinällään aika hyvin ryhmään mukaan.

Timo Ranta kertoo kirjoittavansa Rautiaisen kappaleiden sanoituksiksi mieluummin tunnelmakuvia kuin tarinoita.
- Vain Small Time Maniacsissä on selkeä sanoma, se kertoo indie-touhusta. Ensinnäkin, kuka helevetti haluaa soittaa indie-bändissä? Itsenäisyys ja riippumattomuus ovat tavoittelemisen arvoisia olotiloja, mutta jos "indie" tarkoittaa jotain helvetin salaseuraa, niin saa minun puolestani olla. Eikö kaikki bändit kuitenkin halua, että niiden musa leviää mahdollisimman laajalle? Indie-elitistit pitävät bändejä oman pienen piirinsä omaisuutena. Joku siinä yhtälössä ei mee mulle jakeluun.

Cheerleaders Unitedin jäsenten taustalta löytyy sellaisia bändejä kuin Going Public ja Loose Prick, joten kyse ei ole poikasten puuhastelusta.
- Juniorit keskittyvät välillä liikaa epäolennaiseen, kuten kampaamaan tukkaa kyljyksellä, opettelemaan kuulostamaan Smithsiltä ja kinaamaan siitä, kuka näyttää eniten Brett Andersonilta. Tyylikkyys on kuitenkin aika suhteellinen käsite ja löytyy musiikin kautta.

- Joistain virheistä on opittu, mutta joistain ei taas opita ikinä. Onneksi. Sellainen vaarallisuus ja arvaamattomuus pitää rokkibändissä säilyä. Muuten tulee noutaja. Mutta ainahan perspektiivistä on hyötyä, kun turha säntäily korvaantuu harkinnalla. Lätkäkaukalossakin pelaajat vanhemmiten hidastuu, mutta osaa sijoittua paremmin. Pelisilmä kehittyy.

Siitä puheen ollen, mikä suomalaisista cheerleader-ryhmistä miellyttää eniten kouvolalaisten pelisilmää?
- Tapparan diehard-kannattajana pitäisi varmasti sanoa, että Tapen cheerleaderit. Mutta koska me ollaan Cheerleaders United, niin mehän tykätään kaikista kannustajista.

Muoviin tulee himo: Plastic Passion 10 vuotta

Vuonna 1995 Aku-Tuomas Mattila päätti julkaista Sad Parade -yhtyeensä liveäänityksistä kasettipainoksen omalla levymerkillään. Helmikuussa 2005 tuo Cheerleaders Unitedinkin levy-yhtiö julkaisee kymmenvuotisjuhlakokoelman.

Alkuaikojen synkistelyjulkaisut toivat Plastic Passionille goottimaineen, mutta todellisuudessa alkulinja vedettiin kohti hämäränpuoleista konemusiikkia. Nykyään levymerkki julkaisee jopa kitararockia ja -poppia.
- Musiikillisesti skaala ei periaatteessa ole kauheasti laajentunut, Mattila väittää. - Synkistelyä ei tällä hetkellä löydy, mutta koneita sentään on Wojciechin ja AD:n orgaanisen musisoinnin seassa.

Plastic Passion on muutaman viime vuoden aikana aktivoitunut silminnähden.
- Toiminta on tosiaan aktiivisempaa. Se selittyy muun muassa sattumilla, kasvaneella rohkeudella ja lumipalloefektillä sekä sillä, että mukaan tuli toinen innokas toimija, Ari-Pekka Lehtisalo. Me loimme toimintamme kehykseksi kulttuuriyhdistys Plastiikin ja sen kautta moneen suuntaan toimivan verkoston.

Plastic Passion Fact File:
Perustettu: 1995
Linjaus: riippumaton eklektiivisyys
Bändejä: Aktiivisia: Wojciech, 500 kg lihaa, Hundred Million Martians, Cheerleaders United ja AD. Menneisyydessä mm. Fu-tourist, This Empty Flow ja Sad Parade.
URL: www.plasticpassion.tk
Motto: Positiivinen elitismi kunniaan kaikessa toiminnassa. Kolmen markan teknokin on liian arvokasta kahden markan teknon fanittajille.

Ari Väntänen