Cannabis Corpse, Axegressor, Delta Force 2

Kulttuuritehdas Korjaamo, Helsinki 13.02.2010

Bilebändi Cannabis Corpse kuumotteli Korjaamon Kulmasalin yleisöä kannabiksenkatkuisella kuolemanmetallillaan.

Kello lähestyi puolta yhtätoista, kun levydiggarit ja fanaatikot vielä pyörivät Cannabis Corpsen oheistuotepöydän äärellä. Fanit jututtivat femmoja heittelevää, joskin hieman tokkuraista Cannabis Corpsen perustajajäsentä, Municipal Wasten basistia LandPhilia. Musiikin ja nautintoaineiden arvostajia valui paikalle, ja Delta Force 2:ta odotettiin jo lavalle.

Tuntui virkistävältä heilua hevikeikalla, jonka yleisöstä löytyi skeittareita, punkkareita, hippejä, krusteja ja toki myös niitä vanhan kaavan hevareita. Voisiko pilvenpoltosta hauskasti ja avoimesti musisoiva Cannabis Corpse yhdistää ihmisiä yli alakulttuurirajojen?

Taskunauris näytti 22:33, kun kunnioitusta herättävän kookas kärkimies Major Harmageddon johti joukkonsa lavalle. Delta Force 2 aloitti thrash-täsmäiskunsa kappaleella Mossaus on mun bisnestä. Huivipäinen thrash-hc-crossover-ryhmä soitti tyylilleen uskollisen nopeatempoisesti, kovaäänisesti ja ammattitaitoisesti, yleisön pitäytyessä kuitenkin hillittynä. Personal Vietnam -levyltä tuttu biisi Thräsh hyökkäys ja heti perään revennyt Chuck Norris -rieha saivat vihdoin yleisön lämpenemään. Eturivin innokkaimpien headbangereiden tukat pyörivät lavan valoja vasten kuin saatanan kätyreiden tummat ruoskat.

Vitosbiisin Oottexte valmiit kuolemaan innoittamana edessäni seisova kaljupäinen lihaskimppu kumosi oluttuopillisen kurkkuunsa ja rinnuksilleen ja ryntäsi tohkeissaan pittiin. Kappaleen loputtua yleisönedustaja karjui: "Oottekste jotain jehovii?!". Seurasi kiihkoilua kritisoiva kannanotto. Jehovat ovella -kappaleen sanoituksissa krapula-aamua häiritsevät jeesustelijat saavat nyrkistä naamaan. Pitti pieni pyöri! Seuraava kannanotto solistilta kuultiin heti perään: "Onneks tääl ei näy paljoo suomileijonapaitoja, koska Kaikki vitun juntit pitäis vittu tappaa". Kieli puoliksi poskella kirjoitettuja biisejä täytyy osata lukea oikein ja kohdata ne osaksi ironisina. Toisin teki klanipää vierelläni, joka tuohtui biisistä ja poistui salista nyrkkiään puiden.

Deltat ovat virkistävän rehellisen oloinen yhtye Suomen heviskenessä. Miesten mesoaminen näyttää ja kuulostaa aidolta, mutta ei kuitenkaan liian vakavalta tai ylpeältä. Hauskanpito tuntuu olevan etusijalla, kuten thrashbändillä kuuluukin. Reilun puolen tunnin äkäinen setti jäi anniltaan illan parhaaksi.

Illan kakkosbändillä Axegressorilla ei selvästikään ollut hauskanpito Deltojen lailla mielessä. Aurinkolasipäiset miekkoset olivat tylsiä, vakavia ja totisia, ja yhteensä heillä oli lavakarismaa kylmästä maksalaatikkolodjusta löytyvän rusinan verran. Axegressor oli mielestäni outo valinta illan toiseksi bändiksi. Arvostelijalla on hävettävän vähän tietoa yhtyeestä, mutta pitkän linjan muusikoista koostuvaksi ryhmäksi se ei juuri säväyttänyt. Kyllähän tuplabasari laukkasi ja tarttuvia riffejäkin löytyi, mutta aina ei ammattitaito riitä. Kaiken kukkuraksi solistin erikoiset muslimiläpät olivat tarpeeksi luotaantyöntävän vakavia ajaakseen allekirjoittaneen tiskin puolelle. Mielessäni kävi, ovatko nämä niitä "juntteja jotka pitäis...".

Axegressorin lopettaessa tunnelma oli katossa. Yleisö oli selvästi energisimmillään odottaessaan seuraavaa esiintyjää estradille.

Puolen yön aikoihin odotus palkittiin, kun pilven polttoa kannattavan Cannabis Corpsen hauskanpito toi saliin taas hyvän meiningin. Lavalta huokui tuomionpäivää enteilevää ruohonvihreää valoa ja vertauskuvallista savua. "Ketkä kaikki polttaa ruohoo?", karjui solisti Weedgrinder. Yläraajojaan väkivaltaisesti heiluttavan yleisön äännehtiessä myöntävästi setti pärähti käyntiin biisillä Skull Full of Bong Hits. Keikan alusta asti lavan edessä pyöri hyvä pitti, ja säntäsipä lavalta muutama innokas yleisösurffaajakin.

Ilta jatkui humoristisesti Cannibal Corpsea spooffaavien kappaleiden siivittämänä. Kuulimme muun muassa ikivihreät Mummified in Bong Water, Blunted at Birth ja ratkiriemukkaan, kukintojen ejakuloimisesta kertovan I Cum Budin. "Jos teillä on ruohoa, nyt on aika pajauttaa" kehotti solisti, kappaleen Fucked by Northern Lightsin alkusointujen kirkuessa tärykalvoillani. Vaikutti kuitenkin siltä, että lainkuuliainen yleisö haki kiksinsä vain sallittujen nautintoaineiden avulla.

Erittäin vakuuttavasta ja esikuvilleen uskollisesta soitosta huolimatta Cannabis Corpse on hyviin bileisiin tähtäävä bändi. Innokasta deathmetallia räimivä ryhmä sopisi mielikuvissani parhaiten skeittirampin hyllylle soittamaan aurinkoisena kesäpäivänä ruohoa polttavien bikinimimmien ympäröimänä. Suomen hevarit tuntuivat liian tummanpuhuvalta yleisöltä tälle bändille eivätkä saaneet kunnon pirskeitä pystyyn. Papukaijamerkki fanille, joka yritti piiskata itsensä raivoon ilmakitaroimalla villisti LandPhilin vierellä, jääden kuitenkin lopulta yksin lavannurkkaan näpläämään.

Yleisön kannustamana saimme lopuksi nauttia myös encorena soitetuista, uudella Weeding-eepeellä ilmestyneistä kappaleista Shit of Pot Seeds ja I Will Smoke You.

Mika Hyötyläinen